Näin loman loppumisen kunniaksi päätin korkata pitkään
säästellyn ja odotetun Hanssensin Oude Gueuzen. Näillä leveysasteilla lambicien
harrastaminen on hieman hankalaa saatavuuden ja hinnan vuoksi, joten kun
tällaisen sattuu käsiinsä saaman, tulee pulloa säästeltyä sopivaa hetkeä ja
mielentilaa varten. Samasta syystä aikaisemmat gueuzekokemukset ovat jääneet
harmillisen vähäisiksi. No, ainakin sen verran osaan jo sanoa, että kyllähän
nämä ovat oluiden aatelia. No, pidemmittä puheitta samppanjakorkki auki ja olut
lasiin!
Lasiin kaatuu vaaleanoranssi kirkas olut, johon jää pieni,
lasin reunoille jäävä vaahto. Pullon pohjalle jää melko reilusti sakkaa, jota
en kaatanut sekaan kuin vasta lasillisen loppuvaiheilla. Jo kaataessa
sieraimiin tulvahtaa voimakas lambicille tunnusomainen tuoksu. Mukana on
sitrusta, hapanta hedelmäisyyttä sekä reippaasti funkia. Mikähän tälle funkille
olisi järkevä suomenkielinen termi, ehkä tunkkaisuus? Selailin parit olutarviot läpi ja mielestäni
paras ilmaus on huussinen tai navettainen.
Maussa ensimmäisenä pääsee yllättämään odotettua miedompi
alkukirpeys. Olut ei lyö heti kaikki korttejaan pöytään, vaan happamuus tulee
eniten esille vasta jälkimaussa. Tässä on melko paljon mukana hedelmäisyyttä,
sitrusta ja maltaisuutta, mutta ei tätä makeaksi voi väittää. Happamuus iskee
todenteolla loppuvaiheessa ja jättää erittäin pitkässä jälkimaussa mukavan suun
limakalvoja kuivattavan tunteen suuhun. Suutuntuma on muutenkin melko
täyteläinen ja hiilihappoja on melko reippaasti. Toisinaan on gueuzeja juodessa
tullut vertailtua niitä erittäin kuiviin siidereihin tai valkoviineihin, mutta
tämä kyllä jää selkeästi maltaisuutensa ja täyteläisyytensä osalta näistä
vertailuista ulos.
Ehkä näistä lambiceista on henkilökohtaisesti jäänyt jo
suurin uutuudenviehdätys pois, ei nämä enää niin tajunnanräjäyttävän makuisia
ole kuin parilla ensimmäisellä kerralla, ainakin kun tietää mitä odottaa. Siitä
huolimatta tämä oli ehdottomasti säästelyn ja odottelemisen arvoinen gueuze.
Omaan makuuni tämä Hanssenin esitys olisi voinut olla jopa vielä hieman
kirpeämpi ja purevampi, mutta hankala tästä on mitään huonoa sanottavaa löytää.
Edellisiin guezemaisteluihin verrattuna sanoisin, että hieman parempaa kuin
Boonin Oude Geuze, muttei niin hyvää kuin Girardinin Black Label. Toivottavasti
seuraavaa lambicia saa maistella jo ennen puolen vuoden odottelua, niin kuin tällä
kertaa kävi. Sitä odotellessa!
Pisteytys
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 17/20
41/50
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 17/20
41/50
Untappd-pisteet: 4 /5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti