Ruosniemi Vuorineuvos Salted Caramel

Näin tanskalaisoluiden vastapainoksi tänään kaatui lasiin supisuomalaista imperial stoutia. Tämä porilaispanimon upouusi tuotos kuuluu tämän vuoden Alkon käsityöläisolutvalikoimaan, josta tämä päätyi näillä näkymin ainoana (ja kiinnostavimpana) oluena ostoskoriini. Tämä 9,5 % imperial stout on siis kinuskilla varustettu versio tavallisesta Vuorineuvos -imperial stoutista, jota en ole päässyt maistamaan. Odotukset ovat suht korkealla, sillä pidän makeista ja maustetuista stouteista, kunhan mausteet pysyvät kohtuuden rajoissa eikä olut ole liian viinaisaa (katson sinua, Stonen W00tstout).

Lasiin kaatuu pikimusta öljyinen litku, vaahto laskee nopeasti jättäen hienon suurikuplaisen pitsireunuksen lasin reunoille. Tuoksu on voimakkaan makea, ensimmäisenä tulee mieleen jokin Baileys-tyyppinen likööri tai valkovenäläinen (se drinkki, ei se kansallisuus). Tarkemmin nuuskittuna runsaasta tuoksusta erottuu myös hieman lakritsaisuutta. Tässä kohtaa herää pieni pelko oluen liiallisesta makeudesta ja mahdollisesta äklöydestä.

Olut on kyllä maultaankin reippaasti makean puolella, mutta ei jää sentään baileysmaiseksi yltiömakeaksi litkuksi. Erotettavissa on karamellista toffeeta ja sen alla myös sokerista suklaisuutta. Makeuden alta paljastuu myös hieman salmiakkia ja oluen suolaisempi puoli tulee esiin ensimakeuden jälkeen.  Hieman lakritsiakin ja yrttimaustetta (anis?) tuntuu löytyvän. Loppumaussa esiin nousee mieto, mutta tuntuva paahteisuus katkeroiden saattelem

ana. Suutuntumaltaan olut on melko öljyisen liukasta, sinällään täyteläistä mutta matalan hiilihappoista. Alkoholi tulee vain hieman läpi oluen lämmetessä, mutta lämmittää mukavasti.

Tässä on kyllä rehellinen jälkiruokaolut, joka menisi sekä jälkiruokakahvista, että -leivoksesta. Kokonaisuus on aika saumaton ja liukuu hyvin makeasta puolesta suolaiseen/paahteiseen loppumakuun. Ei jää yksiulotteiseksi. Tämä menee kyllä omissa sarjoissani niihin oluisiin, joista ei varsinaisesti löydy moitteita, mutta 0,33 l pullollinen yksin nautittuna on jo siinä rajoilla kerta-annokseksi, vaikka menee kyllä alas hitaasti nautiskeltuna. Äkkimakeaa on.

Pisteytys

Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 5/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 15/20

39/50

Untappd-pisteet: 3,75/5

Mikkeller Spontancherry Frederiksdal 2019

Helmikuun Beer Mailin oluet alkavat käydä jo vähiin, onneksi olen jättänyt parhaat viimeiseksi, tai pitäisikö sanoa kirsikat kakun päälle. Nimittäin tällä kertaa testissä on helmikuun Beer Mailin odotetuin olut – Belgian De Proefbrouwerij’lla tammitynnyreissä kypsytetty Frederiksdalin kirsikoilla maustettu villihiivaolut. Näin kirsikkaoluiden ja lambicien ystävänä odotukset ovat melko korkealla tähän olueen, vaikka kyseessä ei kuitenkaan aito lambic ole (vaikka esim. Ratebeeriin onkin listattu kyseiseen kategoriaan). Olut on myös pakattu hienoon lambic-tyyliseen 0,375 l pulloon samppanjakorkkeineen.

Kaataessa olueen nousee hieno vaaleanpunainen vaahto, joka katoaa melko nopeasti. Olut itsessään on tummanpunaista, ehkä hieman peruspunaviinejä vaaleampaa. Tuoksu on voimakas ja reilun kirsikkainen. Kirsikantuoksu on happamahkoa, hieman käynyttä ja makeaa, minkä lisäksi tuoksusta löytyy hieman etikkaa ja lambicmaista maamaisuutta.

Maultaan olut on hienosti tasapainossa makean kirsikkaisuuden ja lambicmaisen funkin ja happamuuden välillä. Olut ei ole niinkään pistävän kirpeän hapanta, niin kuin jotkut lambicit, vaan enemmänkin punaviinisen kuivan hapanta. Viinimäisyys tulee esiin myös jälkimaussa happamuuden kuivattaessa limakalvoja melkeinpä tanniinimaisesti. Kirsikkaisuus on kuitenkin makeaa ja jopa raikasta ja luo hienosti kontrastia happamalle jälkimaulle. Suutuntumaltaan olut on täyteläistä/keskitäyteläistä, alkoholipitoisuus (7,2 %) ei tosiaankaan tule yhtään läpi. Aika punaviinimäistä olutta kaikenkaikkiaan.

Kyllä tämä on erittäin hyvä kirsikkasour. En tiedä harjaantuneemmista harrastajista, mutta minulle tämä kyllä menisi sokkona aivan varmasti kyseenalaistamatta läpi jonkin lambic-panimon oude kriekinä. Olisi mielenkiintoista testata aikaisempia vuosikertoja, panimo itse on tästä nimenomaisesta vuosikerrasta sanonut, että tämä olisi aikaisempia makeampaa johtuen viime vuoden kuumasta kesästä. Lämpimällä kelillä kirsikat kuulemma kasvavat erityisen makeiksi ja tämän vuoden painoksesta sen huomaa erittäin hyvin.

Pisteytys

Tuoksu: 9/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 16/20
41/50

Untappd-pisteet: 4,0/5

Olutarvio: Mikkeller Not Just Another Wit

Jatketaan edelleen näillä Mikkellereillä. Tänään testissä oli ilmeisesti hieman vanhempi ”klassikko” Mikkellerin valikoimista, nimittäin Not Just Another Wit -witbier. En ollut aikaisemmin kuullut tästä oluesta, mutta pikatsekkauksella odotukset nousivat aika korkealle, sillä olut on ainakin tällä hetkellä Ratebeerin top-10 Witbier-listalla. Vaikka Ratebeer ei mikään absoluuttinen totuus olekaan, kyllähän tällainen aina kiinnostusta nostaa. Toinen seikka, johon kiinnitin heti huomiota, oli oluen vahvuus – 7,6% alkoholia, mikä on witbieriksi jo poikkeuksellisen korkea. Valmistuksessa on käytetty kauran ja mallastamattoman vehnän lisäksi humalina goldingsia, amarilloa, saazia ja cascadea, minkä lisäksi mausteena olueen on lisätty appelsiininkuoria ja korianteria. Ei muuta kuin tölkki auki ja testiin.

Lasissa oranssia olutta, sormenlevyisellä vaahdolla. Tuoksu on melko vaisu – hedelmäisyyttä, appelsiinia. Tuoksu muistuttaa hieman vehnäolutta, mutta enemmän vahvempaa weizenbock-osastoa kuin purkkamaista hubbabubba-vehnäolutta.

Maussa olut vakuuttaa heti ensimaistamisella. Raikas, reippaan maltainen ja hienosti maustettu olut, jossa myös sopivasti katkeroa. Humalointia on sopivasti, että se tuntuu, mutta jättää mukavasti tilaa appelsiinin maustamalle maltaisuudella. Jälkimaussa on hienoinen korianterisuus ja jonkin verran happamuutta. Kokonaisuudessaan tässä on onnistuttu luomaan mausteineen ja katkeroineen silti raikas ja erittäin helposti juotava olut. Hieman ehkä alkoholi pääsee jälkimaussa puskemaan läpi, etenkin oluen hieman lämmetessä lasissa. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään odottamatonta ottaen huomioon juoman vahvuuden.

Tätä olutta olisi kyllä mennyt helposti enemmänkin kuin 0,33 l tölkillinen, joka hupeni aivan liian nopeaa. Yllättävän moniulotteinen, mutta virkistävän hedelmäinen witbier. En ehkä välttämättä vetäisi tätä kuitenkaan omalle top-listalle, vaikka tämä Ratebeerissä keikkuukin korkealla. Vaikea tästä on kuitenkaan moitteita keksiä, lukuun ottamatta lievää alkoholin poltetta etenkin hieman lämmenneenä sekä hieman vaisua tuoksua. Nyt hieman harmittaa, että tämän saatavuus (ja hinta) ovat hieman hankalia, muutenhan tästä voisi tulla kesän (ja miksei talvenkin) ykkösjuoma. Siinä ja siinä, onko tämä erinomainen (4/5) vai vain tosi hyvä - ehkä pitää maistaa vielä toistekin, että saa päätettyä!

Pisteytys

Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 16/20
38/50

Untappd-pisteet: 3,75/5

Olutarvio: Mallaskellari X Cool Head Holy Smokes BBQ Stout

Oulun tämän hetken ainakin hanavaihtuvuuden kannalta katsottuna monipuolisin olutbaari Mallaskellari lanseerasi pari viikkoa sitten toisen oman oluensa. Viime vuonna julkaistua, Mallaskuun Panimon kanssa yhteistyössä valmistettua Holiday in Hawaii -NEIPAA en kerennyt maistelemaan, mutta nyt satuin paikalle, kun hanasta sai vielä upouutta Holy Smokes BBQ Stoutia. Tämä savuinen ja 7 % vahvuinen stout on siis tehty Coolheadin toimesta Mallaskellarin omaksi olueksi.

Erittäin tummaa olutta, jossa ohut tummanruskea vaahto. Voimakas savunhaju iskee sieraimiini jo seisoskellessani tiskin edessä juoman ollessa vielä kaukana. Hieman tarkemmin haistellessa tuoksussa on myös paahdetta mukana, mutta vahva savuisuus hallitsee jopa pistävänä tuoksuna.

Myös maussa savu on voimakkaan pistävä, varsinkin hanakylmänä. Näin viileänä maku on jopa hieman epämiellyttävä, pelkkää savuaromia hienoisen paahteen siivittämänä. Tässä kohtaa seuralaiseni kommentti oluesta oli ”Tuoksuu savusaunalta. Melkoista painajaisjuomaa.” (Kyseinen seuralainen ei muutenkaan pidä juuri mistään tummemmista oluista. toim. huom.) Taustalta erottuu makeahko sokerinen runko, mutta kokonaisuudessaan savuisen paahteista ja ehkä jopa hieman kahvista. Lämmetessään kuitenkin tämä olut pääsee aukeamaan savuaromin antaessa tilaa myös muille mauille. Rungon makea maltaisuus pääsee esiin ja ehkä jollain tapaa toimii savuisassa oluessa makean BBQ-kastikkeen vastineena. Rungoltaan olut on mukavan täyteläinen.

Lämmetessäänkin tämä olut jättää kyllä hieman toivomisen varaan tasapainon kannalta, savuaromia on vain liikaa, etenkin jälkimaku on jopa hieman epämiellyttävä. Juomakelvotonta tämä ei kuitenkaan ole, vaikka nojaakin liikaa savuaromiin.

Pisteytys

Tuoksu: 6/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 5/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 12/20
32/50

Untappd-pisteet: 3,25/5

Mikkeller Beer Mail & Are You Shore Brut IPA

Satuin tässä vuoden alussa saamaan sähköpostiini tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä ja päädyin tilaamaan Mikkellerin Beer Mail -kuukausiboksin seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi kevään odotusta ilostuttamaan. Tätä boksia tuli testattua jo viime kesänä kuukauden verran, jolloin satuin ehkä saamaan hieman vähemmän vakuuttavan valikoiman oluita, enkä päättänyt tilausta jatkaa enää tutustumistarjouksen jälkeen. Hieman googlailtuani sain kuitenkin selvitettyä, että viime heinäkuun boksi oli muihin verrattuna ehkä hieman kehnompi ja päätin ottaa tilaisuudesta vaarin.

Viime viikolla sain käsiini helmikuun laatikon ja voin sanoa, että tässä kyllä on selvästi parempi valikoima, mukana on muun muassa kaksi Mikkellerin lambic-tyylistä olutta, ainakin yksi upouusi Brut IPA ja muutamia vanhempia Mikkellerin oluita. Nettikaupasta yksittäin tilatessa valikoimalle taisi tulla noin kolminkertaisesti hintaa saamani tarjoukseen verrattuna joten ainakin puhtaan taloudellisesti ajateltuna tilaus oli kannattava. Ajattelin kirjoitella ainakin boksin kiinnostavammista oluista pitemmät arviot blogiin ja vetää ne sitten kuun lopuksi (tai milloin nyt oluet kerkeän juoda) yhteen ja arvioida koko beer mailin kannattavuutta.

Are You Shore Brut IPA

Viime aikoina on tosiaan kiire hieman vaivannut ja sain vasta näin kuun puolessavälissä juotua toisen oluen helmikuun erästä. Kyseessä oli upouusi Are You Shore, joka on Mikkellerin ensimmäinen brut IPA ja samalla myös henkilökohtaisesti ensimmäinen maistamani tämän tyylin olut. Olen kyllä aiemmin jo lukenut tästä uudesta trendityylistä ja kai ainakin Hiisin Nuria olisi jo näillä leveyspiireilläkin ollut jo tarjolla, mutta tarjous on jäänyt tähän mennessä käyttämättä. Innolla siis odotan, miltä erittäin kuivaksi vedetty IPA maistuu. Etiketistä selviää, että ohramaltaan lisäksi valmistuksessa on käytetty sekä maissia, että riisiä, mikä ei kai ole tälle tyylille mitenkään epätavanomaista.

Lasissa olut on melko vaaleankeltaista sormenlevyisellä vaahdolla. Tuoksussa selkeät hedelmäiset/kukkaiset humala-aromit, muistuttaen hieman joitain vahvasti (kuiva)humaloituja IPA:ja. Muistuttaa etäisesti jotain siideriä, mutta kyllä tuoksusta IPA:ksi tunnistaa.

Maultaan olut on kitkerä, mutta kepeä. Humalat ovat vahvasti pinnassa sitruksisen ja hedelmäisen katkeron hallitessa oluen makua. Ehkä muistuttaa jotain kuivahumaloituja IPA:ja, mutta tässä ei humalointi käy niin pistäväksi, johtuen varmaankin rungosta, tai pikemminkin sen puutteesta. Vaikka vahvuutta on 6 %, jää olut hieman vetiseksi ja suussa pyöritellessä maku muuttuu jopa hieman epämiellyttävän happamaksi. Vähemmän yllättäen oluesta ei löydy ollenkaan makeutta, mikä onkin koko oluen pointti. Jälkimaku on siis kuiva ja hieman vetinen.

Kyllä tämä ihan juotavaa olutta on ja periaatteessa kepeyden ja voimakkaan maun tuoma yhdistelmä sopisi ehkä kesäpäivän virkistykseksi, mutta kyllä minä mieluummin tätä ennen valitsisin silloinkin jonkun muun oluen.  En nyt lähde tämän yhden yrityksen perusteella koko villitystä tuomitsemaan ja mielelläni maistaisin muitakin bruteja, mutta tämä Mikkellerin yritys ei nyt tehnyt minusta tämän trendityylin fania. Aina on kuitenkin kiva maistella jotain uudenlaista.

Pisteytys

Tuoksu: 5/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 5/10
Suutuntuma: 2/5
Yleisvaikutelma: 12/20

27/50

Untappd-pisteet: 2,75/5

P.S. Mikäli kiinnostaa ottaa Beer Mail kokeiluun, tästä linkistä klikkaamalla saat yhden kokeilukuukauden puoleen hintaan! http://mikkelleraps.refr.cc/kalijanjuonnissa 

Olutarvio: N'Ice Chouffe

Jouluolutkausi on siitäkin kannalta hyväksi Alkoille, että tuolloin pikkupaikkakuntienkin Alkot saavat lyhyille oluthyllyilleen täytteeksi jotain mielenkiintoisempiakin oluita. Kotikylällä taasen vieraillessani satuin nappaamaan paikallisesta Alkosta pullollisen belgialaisen panimon Brasserie d’Achouffen N’Ice Chouffea ilman kuolemanpelkoa, vaikka joulukoristeetkin on kerätty jo ajat sitten pois. Kyseessä siis on 10 % vahvuinen tumma belgiale, jossa on mausteena timjamia sekä Curacao-appelsiininkuorta.

Lasissa olut on tummaa, sameanruskeaa. Päälle nousee hienosti kumpuileva, pitkäkestoinen ja suurikuplainen vaahto, joka myös pysyy pitkään. Oikein houkuttelevannäköinen olut. Tuoksu ei ainakaan lasiin kaataessa ollut kovin voimakas, lieköhän ollut vielä liian viileää? Tuoksussa mukana belgiquadeille tyypillisiä tummia hedelmiä, rusinaa ja ehkä hieman appelsiinia. Jo tuoksusta huomaa kyseessä olevan melko makea olut, alkoholikin tulee ehkä jo hieman läpi nenään.

Maultaan olut onkin sitten tuoksua reippaasti vahvempi. Reippaan mausteinen, mukana pippuria ja neilikkaa, sekä muita jouluisia mausteita (kardemumma?), lieköhän myös edeltä mainittua timjamia? Mausteisuus pyörähtää nopeasti suussa melkein siirappiseksi makeudeksi ja päästää lopussa alkoholin läpi, melko voimakkaastikin. Tummat hedelmät ovat ehkä hieman enemmän piilossa maussa, appelsiinin löysin itse ehkä vasta jälkimaun puolelta. Lämmetessään makuun nousee esiin lakritsimaisuus/anis. Suutuntumaltaan olut on melko täyteläinen.

Ihan hyvää vahvaa jouluolutta tämä on, hieman erikoisempaa kuin tavallisesti on tottunut, mitä näihin tummiin belgeihin tulee. Ei tämä kyllä sinänsä perinteistä belgiquadia edustakaan lisättyine mausteineen, mutta se tässä tapauksessa ole niin haitaksi. Vaikka mukana on melko vahvaa mausteisuutta ja reippaasti siirappisuutta, pysyy olut silti hyvin kasassa, sinänsä melkoinen taidonnäyte perinteikkäältä panimolta. Hieman ehkä alkoholi pääsee liikaa läpi sekä tuoksun, että maun osalta. Lisätty appelsiininkuori jäi myös hieman puuttumaan, lieköhän se esillä vain hienoisena kitkeryytenä? Kaiken kaikkiaan kuitenkin aivan hyvä talvi(/joulu)olut.

Pisteytys

Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 15/20

37/50

Untappd-pisteet: 3,75/5